Mistä on kyse?
Lähijakeluasemakonsepti tarjoaa mahdollisuuden pienentää liikenteen päästöjä ja lisätä viihtyisyyttä ja turvallisuutta kaupunkialueella. Lähijakeluasema mahdollistaa yrityksille kevyen kaluston käytön keskusta-alueella, vaikka logistiikkaterminaali tai varasto olisi kauempana keskustasta. Lähijakeluasema toimii siis kaupungin keskusta-alueella välivarastona, jonne toimitettavat paketit kuljetetaan raskaalla kalustolla ja josta ne lähtevät eteenpäin kevyillä kulkuneuvoilla, kuten sähkörahtipyörillä. Näin keskustaan suuntauva autoliikenne vähenee. Asiakas voi myös noutaa ja lähettää paketteja suoraan lähijakeluasemalta. Citylogistiikan uudet ratkaisut -hankkeessa lähijakeluasemakonseptia kokeiltiin sekä Turun Puutorilla, että Kupittaalla Turun ammattikorkeakoulun Lemminkäisenkadun kampuksella.
Puutorin Cityhub
Cityhub rakennettiin Turun keskustaan Puutorille, joka on kaupungin hallinnoimaa aluetta. Cityhubille haettiin maankäyttö- sekä rakennusluvat normaalin prosessin mukaisesti. Cityhubissa toimivat DHL Express (Finland) Oy sekä TOK:n Kauppakassipalvelu yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. DHL kuljetti lähetyksiään keskustan ja Kupittaan alueilla sekä YO-kylässä. Lisäksi hubissa toimi DHL:n Servicepoint -palvelupiste.
Kauppakassi-palvelu toimi itsepalveluperiaatteella: tilaan tuotiin kylmäsäilytyslokeroita, joihin tilatut verkkokauppaostokset toimitettiin Itäharjun Prismasta. Tämä mahdollisti keskustan asukkaille toimitusten noudon lähempää kotia.
Kupittaan lähijakeluasema
DB Schenkerin kanssa yhteistyössä toteutetussa kokeilussa Kupittaan lähijakeluasemalle toimitettiin kuorma-autolla päivän aikana jaettavat tavarat. Asemalta ne jatkoivat matkaansa rahtipyörien kyydissa Kupittaan ja Itäharjun alueen yrityksiin. Koska kyseessä oli tilapäinen rakennelma Turun ammattikorkeakoulun pihamaalla, ei rakennus- tai toimenpidelupaa tarvittu kuten Puutorilla.
Mitä opimme?
Uutta lähijakeluasemaa suunnitellessa kannattaa varata reilusta aikaa suunnitteluun ja lupaprosessiin, joka voi viedä useamman kuukauden. Erityisen haastavaa voi olla löytää optimaalinen paikka: tilaa tarvitaan riittävästi, mutta sijainnin tulee olla keskeinen. Myös sähköautojen latausmahdollisuus tulee huomioida, mikäli ajatuksena on käyttää kyseistä kalustoa. Kannattaa myös tutkia, olisiko alueella valmiita kiinteistöjä, joihin aseman voisi sijoittaa. Yksi vaihtoehto sijoittelulle on hyödyntää yhteistyötoimijan tiloja, esimerkiksi supermarketin parkkihallia, joka saattaa synergiaetujen lisäksi keventää lupaprosessia. Hubissa voisi toimia myös useampi kuljetusyritys, jolloin voitaisiin myös yhdistellä viimeisen kilometrin kuljetuksia samaan kuormaan.
Kuljetusrobotit ja dronet
Mistä on kyse?
Älykkäät liikennesovellukset kehittyvät nopeasti samalla, kun hiilidioksidipäästöjen ja melun vähentämiseksi asetetaan yhä tiukempia vaatimuksia. Sähköllä toimivat autonomisesti eli itsenäisesti kulkevat dronet ja robotit ovat erittäin vähäpäästöinen keino kuljettaa tavaraa. Autonomisia tavarankuljetuslaitteita käytetään jo nykyään yleisesti teollisuudessa ja esimerkiksi varastoissa. Myös droneilla sekä niihin liittyvillä teknologioilla on jo monenlaisia käyttötapoja eri sektoreilla. Julkisissa tiloissa tapahtuva kuriiritoiminta asiakkaan ovelle asti on sen sijaan haastavampaa toteuttaa ja Suomessa on lähivuosina tehty ensimmäisiä palvelukokeiluja asiakastilausten kuljetuksessa itsenäisesti kulkevilla roboteilla ja ilma-aluksilla eli droneilla. Citylogistiikka-hankkeessa on edistetty dronelogistiikkaa ja sen lupaprosesseja Tampereen ammattikorkeakoulun johdolla ja syksyn 2020 aikana kokeillaan myös jakelurobottia Helsingissä kauppakeskus Redissä.
Dronekokeilu Tampereella
Tampereella käynnisteltiin dronekokeilua vuodesta 2018. Lupaprosessin monimutkaisuuden ja dronetoimijoiden teknologian kehittymättömyyden vuoksi kokeilu saatiin kunnolla käyntiin vasta keväällä 2020 yhteistyössä Lentola Logistics Oy:n kanssa. Tietyn palvelun tai lentoreitin sijaan kokeilussa keskityttiin testaamaan ja kehittämään dronen ominaisuuksia – jokaiselle viikolle määriteltiin erityinen testtava osa-alue. Lennätykset aloitettiin Teiskon lentokentältä, mutta kun riittävä tekninen luotettavuus saavutettiin, siirryttiin lentämään Tampereen Särkänniemen tapahtuma-alueelle.
Pilotti alkoi modulaarisen rahtitilan testauksella. Tällöin testattiin eri kokoisten ja painoisten pakettien kuljetusta sekä erityisesti niiden lastaamista ja jättämistä (myös useampia paketteja yhdellä lennolla). Pilotin aikana testattiin myös pakettien jättämistä drone-postilaatikkoon ja -laskeutumisalustoille erilaisissa sääolosuhteissa. Nopean toimituksen testauksessa tutkittiin aluksen ja akuston kestävyyttä kovassa vauhdissa (150 km/t) sekä kuljetuksen nopeutta verrattuna henkilöautoon, kun taas pitkän matkan testauksen tavoitteena oli selvittää kuinka pitkälle Lentolan kehittämä alus kykenee kuljettamaan 1-3 kilon paketteja.
Videolla Lentola Logistics Oy ja Tampereen ammattikorkeakoulun Erkki Kiviniemi summaavat ajatuksiaan kokeilusta:
Ostokset kuljetusrobotilla kaupasta kotiin
Forum Virium Helsingin koordinoimassa Home-on-Demand -kokeilussa pilotoitiin automaattisesti liikkuvaa lähettirobottia kauppakeskusta ja tornitaloja yhdistävässä REDIn ympäristössä. Kokeilussa kuljetettiin K-Supermarket Redistä ruoka-annoksia sekä muita valittuja tuotteita kauppakeskuksen käytäviä pitkin Suomen korkeimpaan asuintaloon Majakkaan.
Lähettirobotti liikkui kaupan ja kauppakeskuksen käytävillä automaattisesti ja osasi käyttää itse myös Majakan hissiä. Tornitalon asukkaat tekivät lähettirobotin toimittamat tilaukset SRV:n Asumi-palvelun kautta, joka kokoaa yhteen asuintornin asukkaille suunnatut asumisen palvelut. Tilauksen pystyi tekemään joko omalle kotiovelle tai tornitalo Majakan yhteistiloihin.
Dimalogin toimittama sekä operoima ja Omronin valmistama lähettirobotti hyödynsi KONEen hissirajapintaa hissillä liikkumiseen Majakassa. Kokeilussa hyödynnettiin myös palvelumuotoilua, josta vastasi Muotohiomo. Muotohiomo suunnitteli mm. visuaalisen ilmeen robotille ja robotin reitille sekä robotin äänimaailman. Kokeilu toteutettiin syys-lokakuun 2020 aikana. Kaiken kaikkiaan lähettirobottia operoitiin neljä viikkoa, jona aikana robotti toimitti 86 tilausta.
Kokeilun tavoitteena oli kerätä oppeja, miten automaattiset lähetit toimivat julkisessa tilassa, millaisia automaattiseen liikkumiseen liittyviä asioita voisi ottaa huomioon rakentamisessa ja miten ihmiset suhtautuvat automaattisesti liikkuvaan lähettirobottiin.
Kokeilun koordinoinnista vastasi Forum Virium Helsinki. Kokeilun kumppaneina toimivat KONE, SRV, K-Supermarket Redi sekä As Oy Helsingin REDIn Majakka. Kokeilun toteutuksesta vastasivat Dimalog, Muotohiomo sekä Omron.
Mitä opimme?
Citylogistiikka-hankkeen lisäksi autonomisia ratkaisuja kehitetään parhaillaan monissa hankkeissa ja yrityksissä. Esimerkiksi Last Mile Autonomous Delivery (LMAD) -hankkeessa suomalaisen GIM:in valmistama kuljetusrobotti kuljettaa Espoon Otaniemessä K-Marketista ostoksia katua pitkin läheiseen kerrostaloon. Forum Virium Helsinki on mukana myös tässä hankkeessa, joten kokeilujen oppeja pystytään jakamaan puolin ja toisin. TAMK taas tekee soveltavaa tutkimusta droneihin sekä niiden teknologioihin ja mahdollisuuksiin liittyen laajasti erilaisissa hankkeissa. Selvää on, että dronejen älykkyyttä ja toimintamahdollisuuksia voidaan lisätä edelleen monella osa-alueella. Vaikka kehitettävää vielä onkin, on roboteissa ja droneissa valtava potentiaali vähäpäästöisenä logistiikkaratkaisuna ja nämä tulevat yleistymään jo lähitulevaisuuudessa.
Droneihin liittyy teknologian lisäksi runsaasti byrokratiaa, sillä droonien lennätys on ilmailutoimintaa, jota sääntelee ilmailulaki, ja kaiken toiminnan lähtökohtana tulee olla turvallisuus.
Keskeiset huomiot droonien lupakäytännöistä
Droonitoimintaa sääntelee ilmailulaki ja sitä koskevista säännöistä ja määräyksistä Suomessa vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Jokaisen dronea lennättävän, oli sitten ammattilainen tai harrastelija, on perehdyttävä määräyksiin ennen lennättämistä ja noudatettava niitä. Ajantasaiset tiedot löydät Traficomin ylläpitämällä Droneinfo.fi -sivustolla.
31.12.2020 asti Suomessa drone-toiminnassa ovat voimassa kansalliset säännöt, jotka löytyvät ilmailumääräyksestä OPS M1-32 Kauko-ohjatun ilma-aluksen ja lennokin lennättäminen. Tammikuun 2021 alussa drone-toimintaa koskeva lainsäädäntö kuitenkin muuttuu vastaamaan EU:n drone-asetusta 2019/947. Merkittäviä muutoksia ovat muun muassa lentotyön ja harrastetoiminnan erottelun poistuminen sekä kaikkia toimijoita koskeva rekisteröinti- ja koulutusvelvoite. Kansallinen ilmailumääräys ei poistu kuitenkaan kokonaan, vaan se päivittyy vastaamaan siirtymäajan sääntelyä koskien lentotyötä tekeviä ja lennokkikerhoissa harrastavia. Epäselvissä tapauksissa asia kannattaa varmistaa kysymällä Traficomilta.
Lennättämispaikan valinnassa pitää muistaa, että on olemassa paljon alueita ja tilanteita, joissa ilmailua on rajoitettu tai se on kielletty kokonaan. Esimerkkejä tällaisista alueista ovat lentokenttien ja helikopterikenttien lähialueet. Dronea ei saa myöskään lennättää ihmisjoukon välittömässä läheisyydessä tai yläpuolella. Useilla alueilla sallituissa lentokorkeuksissa on erityisiä tiukennuksia poiketen yleisestä säännöstä. On hyvä muistaa, että vaara- ja lentokieltoalueita voidaan perustaa myös tilapäisesti. Lisätietoja alueellisista rajoituksista löytyy esimerkiksi Aviamaps-palvelusta sekä Droneinfo.fi-sivustolta.
Muistettava on myös, että Puolustusvoimien toiminnan ja alueiden kuvaaminen on lähtökohtaisesti kiellettyä ja vaatii erillisen luvan hakemisen. Lisätietoja ilmakuvausluvan hakemisesta löydät Puolustusvoimien sivulta.
Digitaaliset sovellukset tehostavat logistiikkaa
Mistä on kyse?
Digitaaliset ratkaisut tukevat vähäpäästöistä logistiikkaa, sillä erilaisten sovellusten avulla on muun muassa mahdollisuus jakeluliikenteen purkupaikkojen seurantaan, hiljaisen tiedon välittämiseen, viimeisen 50 metrin opastamiseen sekä kuljetusten joukkoistamiseen. Näillä keinoilla voi esimerkiksi yhdistellä kuljetuksia ja vähentää ajoa kaupunkialueella, kun sovellusten avulla löytää perille tehokkaammin. Turun kaupungin ja Forum Virium Helsingin koordinoimissa kokeiluissa on kokeiltu ja kehitetty erilaisia logistiikkaan kytkeytyviä uusia sovelluksia.
Purkupaikkojen seurantaa ja hiljaisen tiedon välitystä Turussa
Fidera Oy sekä Brighthouse Intelligence Oy toteuttivat Turussa purkupaikkojen seurantaan liittyvät kokeilut. Fidera asensi muutamiin virallisiin purkupaikkoihin LoRa-anturit, joilla kerättiin tietoa paikkojen käyttöasteista. Brighthouse taas keräsi vastaavaa käyttöastedataa epävirallisilta purkupaikoilta videokuvauksen avulla. Tekoälyn avulla videokuvasta tunnistettiin ajoneuvon tyyppi ja kauanko ajoneuvo oli tietyllä paikalla.
Tietorahti julkaisi uuden Tietorahdin kartat -sovelluksen, jonka avulla voidaan jakaa arvokasta hiljaista tietoa jakeluliikenteen kuljettajille. Sovellukseen voi viedä tietoja muun muassa optimaalisista ajoreiteistä, lastauslaitureista tai vaikkapa porteista ja puomeista. Fidera avasi myös rajapinnan, jonka kautta anturitiedot voidaan tuoda Tietorahdin karttasovellukseen, josta saattaa nähdä onko tietty purkupaikka vapaana.
Joukkoistamisen avulla kuka tahansa voi olla kuljettaja
Fiuge Oy toi Turkuun sovelluksensa, jonka avulla kuka tahansa voi kuljettaa arkimatkoillaan paketteja. Joukkoistukseen pohjautuvassa sovelluksessa tarjotaan kuljetettavaksi paketteja eli ”cargoja”. Kuljetukset yhdistellään huomioimalla paketin koko, paino ja määränpää sekä kuljettajaksi ilmoittautuneiden antamat tiedot esim. käytettävästä ajoneuvosta ja reitistä. Cargot hinnoitellaan sovelluksessa valmiiksi ja kuljettaja saa palkkion.
Avoin kuljetustenvälitys- ja optimointialusta
Helsingissä Forum Virium toteutti kaupunkilogistiikkatoimijoille avoimen kuljetustenvälitys- ja optimointialustan. Sen käyttöä kokeiltiin koronarajoitusten vuoksi kärsineiden ravintoloiden pika-apuna: avintolat saivat sovelluksen ja polkupyörälähettien kotiinkuljetukset ilmaiseksi käyttöönsä.
Kuljetusten optimointia varten kerättiin logistiikan sisäänkäyntitietoja Open Logistics Map (OLMap)-työkalulla. OLMap-data sisäänkäynneistä mahdollistaa kuljetusten optimoinnin. Datan myötä reititys on tehtävissä tarkemmin kuin navigaattoreissa, jotka opastavat vain oikealle tontille, mutta eivät tontin sisällä oikealle ovelle. Forum Virium Helsinki sai palkattua kesätyövoimaa helsinkiläisten 9.-luokkalaisten saaman kesäsetelin avulla: 20 nuorta teki kahden viikon työjakson ja tallensi yhteensä noin 5000 sisäänkäyntiä tietoineen. Reitityksen optimointiin Mistmap ja Sproutverse toteuttivat Gatesolve-työkalun. Helsingissä toteutettuun kevytkuljetuskokeiluunkin osallistunut A2B Finland on kokeillut Gatesolvea jakelutoiminnassaan ja ollut avuksi työkalun jatkokehityksessä.
Vähäpäästöiset logistiikkaratkaisut
Mistä on kyse?
Erilaisten palveluiden ja toimintamallien ohessa keskeinen tekijä vähäpäästöisemmän kaupunkilogistiikan toteuttamisessa ovat kulkuneuvot – erityisesti erilaiset sähkökäyttöiset laitteet mahdollistavat kevyet kuljetukset kätevästi ja jopa päästöttömästi. Kokeiluissa paketteja on kuljetettu niin pyörällä, dronella kuin robotillakin. Kokeiltujen ratkaisujen positiivisina puolina on koettu vähäpäästöisyyden lisäksi pieni tilantarve ja energiankulutus, meluttomuus sekä myönteiset vaikutukset julkisuuskuvaan. Toki aivan vastaaviin kuljetuksiin kokeillut ajoneuvot eivät vielä taivu kuin vaikkapa tavalliset pakettiautot: kuljetuskapasiteetti on pienempi ja toiminta-alue rajoitetumpi. Toisaalta juuri viimeisen kilometrin kuljetusten kontekstissa nämä seikat eivät hankaloita toimintaa.
Alla on kuvakooste erilaisista kulkuneuvoista, joilla paketit ovat liikkuneet Citylogistiikka-hankkeen kokeiluissa.
Rahtipyörät
Erilaisia rahtipyöriä on hyödynnetty useissa kokeiluissa niin Turussa kuin Helsingissäkin.
Esimerkiksi DB Schenkerin käytössä ollut Armadillo voi ajaa yhdellä latauksella noin 4-5 tuntia ja 80 kilometriä. Armadillolla voidaan kuljettaa kuution verran rahtia, jonka maksimipaino voi olla 200 kiloa.
Drone
Pilotoinneissa käytetty alus on Lentola Logistics Oy:n valmistama kiinteäsiipinen VTOL-ilma-alus, joka lentää tavallisen lentokoneen tavoin siivillään, mutta nousee ilmaan ja laskeutuu maahan pystysuoraan. Alus on kaksimoottorinen, täysin sähkökäyttöinen ja suorittaa lentotehtävät automaattisesti. Kiinteiden siipien avulla tuotettu nostovoima pudottaa aluksen virrankulutuksen vaakalennossa kolmannekseen verrattuna potkurivoimalla tuotettuun multikopterityyppiseen leijuntaan. Käytetty prototyyppi on Lentola Logistics Oy:n viides malliratkaisu rahdinkuljetukseen soveltuvista VTOL-ilma-aluksista. Drone jaksaa kantaa maksimissaan 4 kilon rahdin ja lentää enimmillään 40 kilometriä kuorman kanssa. Se kulkee noin 70-80 kilometrin tuntivauhtia.
Robotti
Hankkeen kokeilussa robottikuriiri vie ruokaostoksia kauppakeskus Redissä ruokakaupasta talon asukkaille. Robotti kommunikoi puhesyntetisaattorin avulla ja käyttää itsenäisesti jopa hissiä.
Skootterit ja autot
Esimerkiksi Matkahuollon käyttämän Renault Twizyn peräkärryyn ja takapenkille mahtuu noin kuution verran rahtia, jonka maksimipaino voi olla 150 kiloa. Twizylla voi ajaa yhdellä latauksella noin 80 kilometria ja 3 tuntia kaupunkiajossa.
Logistiikkaa kehittämällä päästöt vähenevät ja kaupunkialueiden viihtyisyys paranee
Mistä on kyse?
Kuljetusten päästöihin voidaan vaikuttaa paitsi siirtymällä vähäpäästöisempiin käyttövoimiin, myös optimoimalla kuljetusreittejä ja parantamalla logistiikkapalveluita ja niiden oikea-aikaisuutta digitalisaation avulla. Liikenne- ja viestintäministeriön (julkaisu 2020:8) mukaan merkittävimmät logistiikan digitalisaation hyödyt päästöjen osalta saavutetaan niillä keinoilla, joilla pystyy vaikuttamaan kuljetusmääriin ja ajosuoritteisiin vähentävästi. Kuljetusmääriin vaikuttavia ratkaisuja ovat esimerkiksi älykkäät ja ennakoivat tilausjärjestelmät. Lisäksi ajosuoritteisiin voidaan vaikuttaa jakelussa pakettiautomaateilla tai noutopisteillä, joiden käytön on arvioitu lyhentävän keskimatkoja. Citylogistiikan uudet ratkaisut -hankkeessa on kokeiltu monia, juuri näitä tavoitteita tukevia ratkaisuja.
Päästöttömät ajoneuvot
Päästövähennyksiä voidaan saavuttaa merkittävästi, kun osa keskustan jakeluliikenteestä korvataan päästöttömillä ajoneuvoilla. Hankkeessa toteutetuissa kokeiluissa onkin käytetty päästöttömiä ajoneuvoja, kuten sähköavusteisia tavarapolkupyöriä, sähköskootteria, robotteja, drooneja ja sähköautoja. Jakelu on myös sujuvampaa kevyellä kalustolla, kun pysäköintiongelmia ei ole lainkaan tai ainakaan siinä määrin kuin esimerkiksi paketti- tai kuorma-autoja käytettäessä.
Sähköiseen jakeluun siirryttäessä korostuu erityisesti paikallinen päästöttömyys ja meluttomuus. Ilmastonmuutosta kiihdyttävät kasvihuonekaasupäästöt vähenevät ja viihtyisyys keskustoissa lisääntyy. Jakelu on sujuvampaa kevyellä kalustolla, jos jaettava tavaramäärä on pieni tai lähetykset riittävän pienikokoisia sopiakseen kaluston kuljetustilaan. Isojen rahtimäärien jakelun kevyellä kalustolla todettiin lisäävän liikennettä ja tarvetta kalustolle ja sen pysäköinnille. Yhdessä kokeilussa todettiin polkupyörän olevan turvallinen kevyenliikenteen väylällä ajettaessa, mutta muun liikenteen joukossa turvattomampi. Jakelupolkupyörille tai muullekaan kokeillulle kalustolle ei kuitenkaan tapahtunut onnettomuuksia tai tehty ilkivaltaa hankkeen aikana.
Kokeilut tarjoavat mahdollisuuksia jatkokehitykselle
Hankkeen kokeilut ovat jo tähän mennessä osoittaneet, että keskusta-alueilla jakelu sähköisillä jakelupolkupyörillä on kannattavaa sekä liiketoiminnan että päästövähennystavoitteiden kannalta. Turussa Puutorin CityHUBissa DHL Express Finland Oy jatkaa lähijakeluasetoimintaansa ja skaalattaessa kokeilujen tuloksia voidaan todeta, että päästövähennyksiä voidaan saada aikaan merkittävästi enemmän kuin lyhytaikaisissa kokeiluissa yksistään. Ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta on merkittävää myös näyttää esimerkkiä ja kerätä kokemuksia erityyppisistä vähäpäästöisistä jakeluvälineistä, jotta yhä useammat rohkaistuvat tekemään omia kokeiluitaan, joissa voidaan hyödyntää aikaisempien kokeilujen oppeja.
Asiakkaiden ääni kuuluviin
Mistä on kyse?
Erilaisten logistiikkakokeilujen lisäksi Citylogistiikka-hankkeessa on korostettu yhteiskehittämisen näkökulmaa: kaupungit tai hanketoimijat eivät voi kehittää toimivia ratkaisuja ilman yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä. Toisaalta uusien palvelujen kehityksessä keskeistä on ottaa huomioon asiakkaiden toiveet ja tarpeet. Jakelupalvelujen asiakkaita ovat yksityishenkilöiden lisäksi erikokoiset yritykset.
Turun keskusta-alueen yrittäjät asiakkaina
Keväällä 2019 toteutettiin Turun keskustassa toimiville yrityksille asiakastarvekysely, jonka avulla haluttiin ymmärtää paremmin keskustan yrittäjien logistista lähtötilannetta ja tarpeita sekä tavaratoimitusten haasteita. Kyselyn toteutti Valonian ja Turun kaupungin ohjauksessa Turun ammattikorkeakoulun opiskelija Henri Salokannel osana liiketoiminnan logistiikan opintoihin liittyvää työharjoittelua. Yrityksille tehdyn nettikyselyn ja ovensuukyselyiden avulla selvitettiin muun muassa yrityksiin saapuvien ja sieltä lähtevien tavaralähetysten kokoja ja määriä, toimitusaikatauluja, toimitusten yleistä sujuvuutta ja erityispiirteitä.
Yritykset toivoivat kaupungilta mm. enemmän viestintää liittyen keskustan liikennejärjestelyihin ja niissä usein tapahtuviin muutoksiin. Myös jakeluliikenteen pysäköintipaikkoja toivottiin lisää, koska tavarantoimittajat joutuvat esimerkiksi työntämään rullakoita hankalia ja pitkiä reittejä.
Verkkokysely kuluttajille
Kesällä 2020 Valonia toteutti pakettipalveluiden käyttöä ja asiakasnäkökulmaa selvittävän kuluttajakyselyn asiakasymmärryksen edistämiseksi. Siihen saatiin 46 vastausta. Kohderyhmänä kyselyssä olivat kaikki Suomessa asuvat täysi-ikäiset, mutta viestinnällisesti kysely kohdennettiin Turun, Tampereen ja Helsingin työikäisille asukkaille. Vastaukset ovat vapaasti esimerkiksi logistiikka-alan toimijoiden hyödynnettävissä.
Puolet vastaajista tilasi paketteja verkosta vähintäänkin kuukausittain, lähes kaikki muutkin muutaman kerran vuodessa. Uudenlaiset kuljetuspalvelut herättivät mielenkiintoa vastaajissa. Kyselyssä kartoitettiin vastaajien toimintatapojen lisäksi asenteita logistiikan ilmastovaikutuksiin liittyen.
Yli puolta vastaajista kuljetusten päästöt pohdituttivat jonkin verran ja jopa 85 % vastaajista oli sitä mieltä, että pakettipalveluiden ympäristövaikutuksista ei saa riittävästi tietoa tilausvaiheessa. Valtaosa, lähes 70 %, vastaajista ei osannut sanoa, ovatko heidän käyttämänsä pakettipalvelut ympäristöystävällisiä.
Puolet vastaajista kertoi olevansa valmiita maksamaan ainakin jonkin verran enemmän ympäristöystävällisistä pakettien kotiinkuljetuspalveluista ja jopa 80 % ilmoitta voivansa valita hitaamman kuljetuksen, jos se olisi ympäristöystävällinen eli tehty esimerkiksi vähäpäästöisellä ajoneuvolla. Toisaalta vastaajat arvostivat myös erityistä nopeutta lähetyksen toimittamisessa; yli puolet olisi valmis maksamaan enemmän, jos saisi toimituksen saman päivän aikana tilaamisesta.
Kyselyssä selvitettiin myös vastaajien tietämystä ja suhtautumista päästöjen kompensointiin eli siihen, että päästövähennyksiä tuotetaan jossain muualla kuin itse päästölähteessä eli tässä tapauksessa kuljetuksessa. Yleisiä päästökompensaation muotoja on mm. metsien suojelu, puiden istuttaminen, kasvihuonekaasujen talteenotto tai päästöoikeuksien ostaminen markkinoilta. Vain kymmenesosa vastaajista oli hyvin tietoinen päästökompensaatiosta, lisäksi 15 % oli kuullut siitä jotain. Vajaa puolet vastaajista oli valmis maksamaan jonkin verran lisähintaa päästökompensoiduista kuljetuksista.
Verkkokauppojen toimitusaikoihin sekä hintatasoon oltiin yleisesti tyytyväisiä ja pakettipalvelut koettiin melko luotettaviksi. Uusille palveluillekin löytyi kiitettävästi kokeiluhalukkuutta. Lähes 80 % vastaajista voisi ehkä kulkea taksilla, joka kuljettaa samalla paketteja, jos matka-aika olisi hieman pidempi mutta hinta alhaisempi kuin tavallisessa taksikyydissä. Joukkoistettua pakettipalvelua, missä paketit kulkevat vaikka yksityishenkilöiden menojen mukana, olisi valmis käyttämään jopa 70 % vastaajista, jos paketin saapumisaika olisi perinteistä pakettipalvelua täsmällisempi. Suurin osa vastaajista luottaisi edes jonkin verran automatisoituun pakettipalveluun, kuten drone- tai robottikuljetukseen. Tekniikan ei kuitenkaan vielä nähty olevan riittävän kehittynyttä.
Katso tarkempi koonti kyselyn tuloksista Valonian sivuilta.